Vastaajan nimi tai nimimerkki: Helena
Vastaajan syntymävuosi: 1958
Vastaajan sukupuoli: Nainen
Luetun kirjan tai tarinan nimi: Hanhiemon iloinen lipas, Mistä on pienet pojat /tytöt tehty?Luetun kirjan tai tarinan kirjoittajan nimi: En tiedä. Suom. eli “riimitellyt” Kirsi Kunnas.
Mitä kirjassa tai tarinassa tapahtui?
Tehtiin pieniä poikia vs. tyttöjä.
Oliko kirja kuvitettu?
Varsinkin runoparin osuva kuvitus (Feodor Rojankovsky) esittää pojan ja tytön tekoja ruumiinkieltä, asentoja, tyttöjen ja poikien värejä, aineita ja esineitä myöten – hyytävänä yksityiskohtana pojan tekona nähtävästi kirveellä katkaistut koiran häntätupsukat.
Kuka oli kuvittanut kirjan? Feodor Rojankovsky
Kirjan tai tarinan lajityyppi? Lastenkirja
Missä muodossa luettu teksti tai tarina oli? Painettu kirja
Lukukokemus
Lukukokemuksen paikka, missä lukukokemus tapahtui? Kotona, omassa tilassa (esim. oma huone), Kotona, yhteisessä tai yleisessä tilassa (esim. olohuone), Töissä
Lukukokemustilanne, missä seurassa olit ja kuinka usein lukukokemus tapahtui? Yksin, poikani, 0-3 v., Hiljaa lukeminen, Ääneen lukeminen, Minä luin, Toistuva lukeminen
Milloin lukukokemus tapahtui? Päivä, Ilta
Minä vuonna lukukokemus tapahtui? 1963-1990, 2001, 2022
Kerro omin sanoin lukukokemuksestasi, mihin kokemus liittyi, mitä tapahtui jne?
Kirsi Kunnaksen käännösruno Mistä on pienet tytöt tehty? on antanut nimen tutkimukselleni “Mistä on huonot tytöt tehty? Tutkimus huora-sanan käytöstä ja tyttöjen kokemasta kiusaamisesta”. Kuvan Hanhiemon iloinen lipas on lastenhuoneestamme, kolmatta painosta vuodelta 1963. Lopulliseen irtolehtikuntoon se luettiin Otsolle 1980-luvun lopulla, nukkumaanmenorituaalissa taajaan toistuneesta tilauksesta “Lue Anni!” – lue äiti Hanhiemoa!
Runopari pienten poikien ja pienten tyttöjen tekotarpeista herätti ärtymystä 1970-luvun tasa-arvoperspektiivistä. Muka tytöt ja pojat on tehty aivan eri aineista, kun ihan samoja ihmisiähän tässä kaikki ollaan. Myöhemmin korostui se viisaus, että tytöksi tai pojaksi ei synnytä, vaan tehdään, tullaan. Varsinkin runoparin osuva kuvitus (Feodor Rojankovsky) esittää pojan ja tytön tekoja ruumiinkieltä, asentoja, tyttöjen ja poikien värejä, aineita ja esineitä myöten – hyytävänä yksityiskohtana pojan tekona nähtävästi kirveellä katkaistut koiran häntätupsukat.
Kirjani nimeä ehdotti kollega-ystävä Anne Isomursu, joka tunsi tutkimukseni asetelman. Miten huonoja tyttöjä tehdään, sanotaan, puhutaan, nimetään ja leimataan, omassa lähiympäristössä, koululuokilla, työpaikoilla, ja mitä sananalaiset tytöt ja naiset itse siitä miettivät. Hyvin on nimi kantanut kirjaa. Ensimmäinen painos (Tammi 2001, ilman alanimekettä) myytiin loppuun mielestäni valtavan mediakohun saattelemana, Partuunan toista painosta (2012) on edelleen saatavana. [FB-päivitykseni 12.1.2022 – Helena Saarikoski]
Mitä kirjat ja lukeminen merkitsevät sinulle?
Olen ammatiltani tietokirjailija ja työskentelen tätä nykyä myös kustannustoimittajana ja kustantajana. Myös isäni ja äitini olivat kirjailijoita. Kirjat, lukeminen ja kirjoittaminen ovat työtä ja harrastus.