Vastaajan nimimerkki:
Lukuisa
KERRO KOTISI JA/TAI VAPAA-AJAN ASUNTOSI KIRJAHYLLYSTÄ
Kuvaile kirjahyllyäsi:
Muistan, kun ensimmäinen kirjahylly tuli meille. Se oli tumman pähkinänruskea, viilutettu hyllykkö, jossa oli alakaappi ja kolme laatikkoa. Materiaali lienee ollut lastulevyä. Se jäi auttamattoman pieneksi, sillä meidän perheessä oli jo hirveästi kirjoja ja niitä annettiin ja saatiin joka joulu. Niinpä meille hankittiin samantyylinen, mutta puolta isompi ja vaaleaksi viilutettu hyllykkö, jossa oli enemmän tilaa kirjoille, papereille, valokuville (jotka ovat olleet pakollisia joka kodissa ennen vanhaan, vaikkei hyllyssä olisi ollut kirjan kirjaa), matkamuistoille, paremmille kahvikupeille ja muulle rekvisiitalle.
Pikkuruisen itsetehdyn kirjakaapin jäätyä omille kirjoilleni pieneksi, ostin vaalean lastulevykirjahyllyn, joka on minulla vieläkin. Siinä on avohyllyt, kolme alalaatikkoa, kaappi ja pari pientä avohyllyä välissä. Se maksoi noin 8000 markkaa, mikä oli iso summa. Hiljakkoin siivosin tuon kirjahyllyn, koska sain tarpeettomaksi jääneen avohyllykön kaverilta. Se on samaa vaaleaa sävyä, mutta se on alunperin tehty toimistotarkoitukseen ja paljon jykevämpi kuin vanha kirjahyllyni. Nyt molemmissa on nippa nappa tilaa kaikille vuosien myötä hankkimilleni kirjoille, papereille, toimistotarvikkeille ja muulle sälälle.
Missä huoneessa kirjahylly on asunnossasi ja miksi?
Asun vanhemmilta perityssä talossa, jossa on kirjahyllyjä kolmessa huoneessa. Kahdessa makuuhuoneessa ja olohuoneessa. Keittiössä on kaapin hyllyssä metrin verran keittokirjoja. Alakerran kirjahyllyssä on vanhemmilta perityt kirjat, yläkerrassa omani ja veljeni kirjat, joita hän ei viitsinyt muutossa raahata mukana. Niitä varten on yksinkertaiset konsolihyllyt, jotka ovat kai peräisin 1960-luvulta. Sisarenikin jätti jonkin verran kirjoja muuttaessaan ulkomaille. Ne taas ovat pienessä piharakennuksessa parilla seinähyllyllä.
Säilytätkö kirjoja muualla kuin kirjahyllyssä? Missä? Miksi?
Koska kirjoja on vain kertynyt ja kertynyt, olen vanhat lastenkirjat laittanut piironginhyllylle oven taakse. Keittiössä on keittokirjoja yhdessä keittiölaatikossa, vaikka olen sen jo yhden kerran raivannut. Niitä on myös vanhassa, huonekaluliikkeen tulipalosta pelastetussa kaapissa, jonka isä aikoinaan halvalla osti. Kirjoja on laatikoissa, muuttamassa uuteen kotiin, jahka löydän jonkun, joka ne huolii. Epäilen, että ne lisääntyvät salaa, sillä ne ovat vallanneet talon ja varastaneet kaiken ylimääräisen tilan.
Millainen ja missä on mahdollinen vapaa-ajan asuntosi kirjahylly?
Vapaa-ajan asunnollakin on kirjahylly tai oikeastaan ovellinen kirjakaappi, kuinkas muutenkaan. Se oli pikaostos kirpputorilta. Se sisältää kevyttä kirjaillisuutta, lähinnä kirjaston poistokirjoja.
Onko sinulla digitaalista kirjahyllyä?
KIRJAHYLLYN SISÄLTÖ
Kuinka paljon kirjahyllyssäsi on kirjoja?
Kirjahyllyissäni on ihan liikaa kirjoja. Määrää en ole edes laskenut. Pyrin jo osasta eroon.
Miten kirjat on järjestetty hyllyyn?
Omassa hyllyssäni kirjat ovat aakkosjärjestyksessä, että löydän edes jotakin. Toisessa hyllyssä on “kotiseutukokoelma”, eli lähiseutujen kirjallisuutta, historiaa jne. Samassa hyllyssä on myös matkoilta tuomiani kirjoja, jotka esittelevät paikkoja, joissa olen käynyt. Alakerran kirjahyllyssä on kirjat järjestetty aikoinaan kirjailijoiden mukaan.
Onko sinulla kirjoja, joita et halua tai kehtaa pitää esillä?
Millaisia kirjoja hankit ja millä perusteilla?
Nuorempana hankin romaaneja ja tietokirjoja. Koska kirjoitin paljon, tarvitsin myös sanakirjoja ja jotain, mistä tarkistaa oikeinkirjoituksen. Pidin paljon englantilaisista klassikoista, kuten Dickensistä. Myöhemmin keskityin kotimaiseen kirjallisuuteen. Nykyään olen rajannut ostokset Enni Mustoseen ja muutamaan muuhun harvaan teokseen. Älykköhuumori tai huumori yleensä on edustettuna hyvin. Romaanien oston olen lopettänut lähes kokonaan, koska niitä saa kirjastosta lainattua.
Onko kirjahyllysi tullut täyteen? Mitä sitten teit?
Kirjahyllyni oli pitkään kaikennielevä syöppö, josta ei löytynyt juuri koskaan sitä, mitä tarvitsin. Viime vuonna sain vihdoin siihen jonkinlaisen järjestyksen. Samalla täyttyivät monet laatikot poistokirjoista, joista en ole päässyt eroon. Siellä ne nököttävät syyttävän näköisinä nurkassa. Pitäisi löytää divari. Muutama meni kaupaksi kirpparilla, mutta ihmiset eivät enää lue. Olen miettinyt, että kun joskus pääsee taas kotimaassa matkustamaan, otan mukaan joitakin kirjoja ja ripotan ne asemille tai muille julkisille paikoille. Ehkä ne löytävät uuden kodin.
Mitä muuta kirjahyllyssäsi on kuin kirjoja?
Kirjahyllyni sisältää asiakirjoja, koriste-esineitä ja pari valokuvaa. Ehkä pari valokuva-albumia.
Eroaako vapaa-ajan asuntosi kirjahyllyn sisältö kotisi hyllystä?
Vapaa-ajan asuntoni kirjahylly on resuisempi, koska sinne matkustivat kirjaston poistokirjat. Viideromaaneja lähinnä. Todennäköisesti pidän osalle hautajaiset repimällä kannet irti ja heittämällä sivut paperinkeräyslaatikkoon. Pakko saada tilaa.
KIRJAHYLLYT AJASSA
Miten kirjoja säilytettiin lapsuudenkodissasi?
Meillä on vanha kaappi, jossa on isoisotätini Raamattuja, virsikirjoja ja postilloja. Niitä ei ole juuri sieltä siirrelty. Vanhempieni kirjat olivat avoimessa kirjahyllyssä, josta sai ottaa lukemista. Elämäkertoja, Karin pilakuvakirjoja, Huovista, Kiveä, Linnaa… Perusjuttuja. Vanhat kirjat kaipaisivat perkausta, mutta en ole saanut tartuttua asiaan.
Miten kirjojen säilyttäminen on muuttunut elämäsi aikana?
Ennen haalin kaikkea kiinnostavaa kirjastojen poistomyynnistä, kirjakauppojen alennusmyymmeistä ja mistä niitä halvalla sai. Nykyään en enää osta juuri mitään. Kirjat ovat jääneet pölyttymään sen jälkeen, kun älykännykkä tuli taloon. Se turmeli keskittymiskykyni, eivätkä silmätkään kestä lukemista yhtä hyvin kuin ennen. Kirjoista on silti yhä hirveän vaikea luopua.
Kirjahyllyyn liittyviä muistoja, tarinoita ja sattumuksia.
Meillä oli ennen remonttia vanhat ikkunat, joista olohuoneen yläruutua pidettiin kesäisin auki. Verkkoa siinä ei ollut, mutta ei siitä hyttysiäkään tullut. Kirjahyllyn päällä oli kukkamaljakoita rivissä. Eräänä päivänä äiti oli hakenut kukkia puutarhasta ja otti maljakon kirjahyllyn päältä. Kuulimme siskoni kanssa kauhean kirkaisun ja juoksimme katsomaan. Äiti oli kalpea ja tuijotti pöydällä nököttävää maljakkoa. “Siellä on piru!” äiti huusi. Kurkistimme varovasti maljakkoon ja totta vie, sieltä näkyi rumin naama, minkä olen koskaan nähnyt. Se irvisteli ja sähisi ja yritti turhaan kömpiä liukasta lasia pitkin pois. Lepakko.
Äiti oli pahaa aavistamatta ottanut maljakon ja lähes paiskannut sen lattialle, kun oli niin säikähtänyt, mutta ihmeen kaupalla maljakko oli säilynyt ehjänä. Samoin lepakko. Äiti arveli, että se oli lentänyt yöllä avoimesta ikkunasta ja piiloutunut maljakkoon aamulla. Vieläpä punaiseen. Heräsi epäilys, että mikä vampyyri se oikein oli.
Siinä sitten kolmeen naiseen pohdimme, millä sen saisi karistettua ulos. Lopulta sisko haki paksut kintaat ja kantoi maljakon pihalle. Äiti ei halunnut nähdä enää koko otusta ja jäi sisälle. Sisko kopisti otuksen keinun päälle. Siinä se siristeli hetken silmiään ja lensi sitten pois. Seuraavina öinä ikkuna pysyi visusti kiinni. Tapauksesta lienee jo reilut 40 vuotta.
Kun ostin oman kirjahyllyn, ostin tarpeeksi ison ja tukevan, että se kestäisi kirjojen painon. Koulussa opettaja neuvoi, että jos ostatte kirjahyllyn, laittakaa siihen myös kirjoja. Sitä neuvoa olen aina noudattanut. Sain myöhemmin myyjältä karhukirjeen. Ihmettelin, että miten ihmeessä en ollut muistanut maksaa niin isoa laskua, kyse oli sentään noin 8000 markasta. Se oli iso raha. Selvitin asian, eikä minun tarvinnut maksaa viivästyskorkoa, koska vika ei ollut minun. Olin vienyt laskun ajoissa pankkiin, mutta pankkivirkailija ei ollut muistanut laittaa sitä maksupalveluun. En tiedä, joutuiko pankki maksamaan koron. Kirjahylly on kestänyt kaikki nämä vuodet ja palvelee edelleen hyvin.
Mitä emme huomanneet kysyä? Haluatko kertoa vielä jotain lisää?
TAUSTATIEDOT
Vastaajan syntymävuosi:
1966
Vastaajan sukupuoli:
nainen