Satukeruu 2018

opin lukemaan jo 4-vuotiaana mutta silti nautin siitä, että minulle joskus luettiin ääneen. Serkullani oli Valittujen Palojen Suuri Satukirja ja sen tarinay olivat mielestäni uskomattomia. Sain kirjan lopulta itsellenikin mutta siihen asti aina mummolassa vieraillessani pyysi jotakuta lukemaan minulle ääneen tuota satukirjaa. Erityisen suuren vaikutelman teki satu Viisi viisasti neuvoa, jossa nuori mies selviytyy hankalista tilanteista ja pelastuu jopa kuolemalta noudattamalla vanhuksen antamia viittä neuvoa hankalissa tilanteisa. Sadussa on kauhua ja kuolemaa, etenkin järkensä menettänyt jättiläinen, joka kantaa mukanaan kuolleen vaimonsa luurankoa ja kyselee vastaantulijoiden mielipidettä vaimonsa kauneudesta, jäi ikuisesti lapsen mieleen. Aikaisemmin oli aina pyytänyt lukemaan adventistien julkaisemia tarinakokoelmia Onnen päiviä ja lukijoille oli suuri helpotus lukea jotain muutakin kuin opettavaisia tarinoita, ja yleensä toivoin vain kahta tiettyä tarinaa.

erityisen hyvin on jäänyt mieleen ensimmäinen lukukerta. Serkkuni asui äiteineen isovanhempieni kanssa samassa taloudessa. Olimme isovanhempien sängyn päällä talvella iltapäivällä ja serkkuni kieltäydyttyä lukemasta vanhoja tuttuja tarinoita sain valita tämän, jota en ollut ennen kuullut. Ihme ja kumma tämä kertomus ei aiheuttanut pahoja unia, kuten niin moni muu tarina tuohon aikaan aiheutti.

(piti oikein etsiä kirja esille tätä varten) Nuori mies lähtee maailmalle onneaan etsimään eväänään vanhan papin sanat: tottele, älä sanoja töykeitä sanoja, älä valehtele, älä ole olevinasi ylempien vertainen ja pysähdy aina kuuntelemaan pyhien kirjojen selittäjiä. Kun poika puhuu kauniisti jättiläisen kantamasta vaimon luurangosta, hän saa tämän auttamaan itseään eräässä tehtävässä. Viimeinen ohje pysähtymisestä pelastaa lopulta pojan hengen, koska hän myöhästyy häntä varten juonitellusta salamurhasta vaan salamurhan kohteeksi joutuukin kuninkaan oma poika. Kuningas on veljensä pahojen puheiden takia kääntynyt hyvin palvellutta poikaa vastaan mutta tajuaa lopuksi pojan hyvyyden ja poika elää vanhaksi ja opettaa samat ohjeet omille pojilleen.

kyseiseen tarinaan ei liity yhtään kuvaa mutta muuten kuvitus on melko tyyliteltyä ja pastellisävyistä. Kirjan mukana tuli kuvituksesta laadittu värityskirja, jossa sai itse toteuttaa visioitaan värimaailmasta. Hahmot olivat mielestäni melko lättäkasvoisia ja antoivat lähes nenättömän vaikutelman.