Vastaajan Sukupuoli: Nainen
Vastaajan syntymävuosi: 1965
Luetun kirjan tai tarinan nimi: Väinö Linnan romaanituotanto
Luetun kirjan tai tarinan kirjoittajan nimi: Väinö Linna
Mitä kirjassa tai tarinassa tapahtui?
Oliko kirja kuvitettu?
Eivät olleet.
Kuka oli kuvittanut kirjan?
Kirjan tai tarinan lajityyppi? Romaani
Missä muodossa luettu teksti tai tarina oli? Painettu kirja
Lukukokemus
Lukukokemuksen paikka, missä lukukokemus tapahtui? Kotona, omassa tilassa (esim. oma huone), Kotona, yhteisessä tai yleisessä tilassa (esim. olohuone)
Lukukokemustilanne, missä seurassa olit ja kuinka usein lukukokemus tapahtui? Yksin
Milloin lukukokemus tapahtui? Aamu, Päivä, Ilta, Yö, Kevät
Minä vuonna lukukokemus tapahtui? 2020
Kerro omin sanoin lukukokemuksestasi, mihin kokemus liittyi, mitä tapahtui jne?
Haluaisin kertoa tämän korona-vuoden keväästä. Päätin jo vuoden 2019 syksyllä, että vuonna 2020, Väinö Linnan 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi vihdoinkin luen hänen tuotantonsa. Tammikuussa 2020 tuumasta toimeen ja Päämäärän kimppuun. Enpä muista koska niin ohuen kirjan lukeminen olisi kestänyt niin pitkään, melkein kuukausi siinä meni, mutta loppuun sain kirjan luettua. Ihmettelin, miten aikanaan kukaan kustantaja oli suostunut ko. kirjan kustantamaan. Tarinasta paistoi kauas, että Linna kertoi omaa tietään ja omia unelmiaan kirjailijan urasta, mutta pitkäpiimäistä oli kerronta. Ihme, että jaksoin tarttua seuraavaan kirjaan. Päämäärän jälkeen kävin käsiksi Mustaan rakkauteen ja yllätyin, miten paljon Linna oli kehittynyt kirjailijana. Tarina kulki ja henkilöhahmot olivat uskottavampia. Sitten pääsinkin Sotaromaanin maailmaan ja se olikin jo aivan upea lukukokemus. Linna itsekin sodassa olleena osasi tuoda lukijan eteen sodan kauheudet, mutta myös sotilaiden läheisen kaveruuden, luonteiden erilaisuuden ja kaikki ihmisen tunteet. Joskus parikymppisenä yritin lukea Täällä Pohjantähden alla-trilogiaa, mutta en päässyt alkua pidemmälle, kirjan kieli tuntui tönköltä ja tarina eteni liian hitaasti. Nyt aika oli kypsä myös tälle suomalaisen kirjallisuuden yhdellä tärkeimmälle teossarjalle. Enpä muista koska olisin niin uppoutunut tarinaan! Yökaudet luin ja aamut valkenivat, ennen kuin ymmärsin myös välillä nukkua. Oli kuin olisin itsekin ollut osa Pentinkulman väkeä ja elänyt heidän rinnallaan kaikessa, niin iloissa kuin suruissa. Ihan ihmeellistä, miten paljon kirjailija voi vuosien myötä kehittyä! Väinö Linnan kirjailijauran matka Valte Mäkelän kirjailijan uran haaveilusta Koskelan Elinan leskenvuosiin on ollut vaikuttava. Olen äärettömän iloinen, että päätin lukea kaikki Linnan teokset yhtenä keväänä. Sain seurata kirjailijan kehittymistä ja nauttia suurenmoisesta kirjallisuudesta.