Taustatiedot

Vastaajan Sukupuoli: Mies

Vastaajan syntymävuosi: 1963

Luetun kirjan tai tarinan nimi: Tuntematon sotilas

Luetun kirjan tai tarinan kirjoittajan nimi: Väinö Linna

Mitä kirjassa tai tarinassa tapahtui?

Kuvataan erilaisten, eri taustaisten ja eri maakunnista kotoisin olevien suomalaisten miesten sota-aikaa jatkosodan oloissa.

Oliko kirja kuvitettu?

Ei kuvitettu versio, vaikkakin yksi painos sisältää Edvin Laineen elokuvasta otettuja kuvia. Sekin on kirjahyllyssä.

Kuka oli kuvittanut kirjan? Kts. edellä.

Kirjan tai tarinan lajityyppi? Romaani

Missä muodossa luettu teksti tai tarina oli? Painettu kirja

Lukukokemus

Lukukokemuksen paikka, missä lukukokemus tapahtui? Kotona, omassa tilassa (esim. oma huone)

Lukukokemustilanne, missä seurassa olit ja kuinka usein lukukokemus tapahtui? Yksin

Milloin lukukokemus tapahtui? Ilta, Yö, Kevät

Minä vuonna lukukokemus tapahtui? 1978

Kerro omin sanoin lukukokemuksestasi, mihin kokemus liittyi, mitä tapahtui jne?

Sain kummisedältäni, Lapin sodan sotainvalidilta, Seura-lehden minikokoisen taskupainoksen Tuntemattomasta sotilaasta. Kummivanhemmat saivat opuksen lehtitilauksensa kylkiäisinä ja ajattelivat, että 15-vuotiasta poikaa tuollainen sotaromaani kiinnostaisi.
Kun ryhdyin kirjaa lueskelemaan, se alkoi imeä mukaansa sellaisella voimalla ja tenholla, että taas kerran koulukirjat silmäiltiin ja Tuntematonta opiskeltiin.
Elokuva oli tietysti tuttu, mutta kirja avasi kaiken aivan uuteen ulottuvuuteen. Erityisen innostavaa oli tutustua erilaisiin suomalaisen iehen tyyppeihin, jotka Linna oli kirjassaan esitellyt verrattomasti.
Oikeastaan kirja innosti lukemaan enemmänkin sotahistoriaa, koska romaani teki nuoren pojan mielessä historian eläväksi, ihmisten historiaksi. Enää sotakaan ei ollut vain sarja erilaisia tapahtumia, vaan ihnhimillisten ihmisten tekemiä toimia. Toisaalta kaikenlainen sotaromantiikka ja jopa sotaintoisuus karisi minusta melkolailla pois. Linna kuvaa sodan arkeä, tylsyyttä ja samanaikaista kaameutta tavalla, joka on uskottavaa.
Väkisinkin aloin pohtia, kuka kuvatuista hahmoista voisin sotatilanteessa itse olla. Olisinko se, joka pelkää vai se, josta tulee kova ja kyyninen, siis Riitaoja vai Lehto? Jos olisin saanut natsoja olisinko rauhallinen Koskela vaiko mielipuolinen Karjula? Kirjan opetus oli suurimmillaan ehkä se, että emme tiedä, ellemme vastaavassa tilanteessa oikeasti ole.
Tuntematon sotilas oli itselleni ihmiskuvausta ja ajan kuvaa, sillä oma isäni oli Talin-Ihantalan haavoittuneita, yksi enoistani kaatui Paatenessa, yksi ui Vuoksen yli vetäytymisvaiheessa ja vielä yksi taisteli siellä täällä. Sota on siis ollut melko lähellä, vaikka en itse sitä ole koskaan onnekseni kokenut. Ehkä kirjan avulla sain kokea joitakin kaikuja niistä olosuhteista, joissa suuri osa lähisukuani oli ollut.