Vastaajan Sukupuoli: Nainen
Vastaajan syntymävuosi: 1972
Luetun kirjan tai tarinan nimi: Sotaromaani eli se alkuperäinen tuntematon sotilas.
Luetun kirjan tai tarinan kirjoittajan nimi: Väinö Linna
Mitä kirjassa tai tarinassa tapahtui?
Jatkosota, eri paikkakunnilta kotoisin olevat (murteet) miehet ja naiset (Lotta/lotat) jatkosodassa. Korpisotureiden tarina, ihmisyydestä sen sotimisen keskellä, sotimisen ja ihmisyyden arvojen törmäämisestä, sotilaskurista joka on tarpeen vaikean tehtävän suorittamiseksi-massojen ohjaamiseksi, teloitus, ettei omien luoti sen kipee pää tee kuin muidenkaan…
Sodankäynnin vaikeudesta yksilölle: että sodankäynti on kuten Hietanen toteaa Veeralle, että sodankäynti on puhdasta pahantekoa molemmin puolin. Neuvostoliiton tulittamasta sairaskuljetuksesta joka erityisesti jäi mieleen.
Miten erityistä oli, että toimme vainsjamme kotiin sotimisen historiassa, ja että etsintätyö jatkuu yhä heidän osalta, jotka eivät tuolloin kotiin päässeet, kuvaus siitä miten elokuvakin alkaa… Toveri peitellään sammaleen alle suolle, ja laitetaan risuristi… Miten kirjassa tuo haavoittunut pyytää, pojat peittäkää sitten jollain…
Oliko kirja kuvitettu?
Ei kuvia
Kuka oli kuvittanut kirjan? WSOY:kirja, ei kuvia. Kansikuva punainen tausta, musta sotilaan siluetti. Kuvittajasta ei tietoa.
Kirjan tai tarinan lajityyppi? Romaani
Missä muodossa luettu teksti tai tarina oli? Painettu kirja
Lukukokemus
Lukukokemuksen paikka, missä lukukokemus tapahtui? Kotona, omassa tilassa (esim. oma huone), Kotona, yhteisessä tai yleisessä tilassa (esim. olohuone)
Lukukokemustilanne, missä seurassa olit ja kuinka usein lukukokemus tapahtui? Yksin, Avopuoliso, Hiljaa lukeminen, Minä luin
Milloin lukukokemus tapahtui? Päivä, Ilta, Yö, Syksy
Minä vuonna lukukokemus tapahtui? 2020
Kerro omin sanoin lukukokemuksestasi, mihin kokemus liittyi, mitä tapahtui jne?
Ostin kirjan itselleni. Luin kirjaa yksin ja hiljaa, merkiten lapulla merkityksellisiä kohtia. Puoliso saattoi välillä lukea o jotain omaa kirjaa, nukkua, olla tietokoneella…
Halusin lukea kirjan, koska olin monesti nähnyt elokuvat tuntemattomasta sotilaasta, ja lukenut tuntemattoman joskus kauan sitten. Nyt minua kiinnosti nimenomaan poistot, mitä oli poistettu alkuperäisestä kirjasta, ja mitkä olivat syyt poistoihin. Yrjö Varpio avaakin näitä kirjan alussa. Se mikä kirjan tärkein viesti on Linnan itsensä mielestä, on mielestäni se, miten koville tämän itsenäisyyden taisteleminen otti, sattuu sieluun ja kavahdan miten vähän itsenäisyyttä arvostetaan, tai pidetään sitä itsestäänselvyytenä. Tai arvostellaan negatiiviseen sävyyn itsenäisyyttä arvostavia. Aivan kuten lottien ja veteraanien kohtelu oli huonoakin sodan jälkeen.
Sotien päättymisestä ei ole vielä montaa sukupolvea, esimerkiksi minun äitini on syntynyt sodan jalkoihin, ja millaisiin olosuhteisiin… Se oli silkaa tuuria miten sattui väki suhtautumaan evakkoihin siellä minne kotinsa menettänyt joutui. Mummoni veli taas ei koskaan selvinnyt sodan jättämistä henkisistä jäljistä. Muistan että perheemme kävi häntä katsomassa toistuvasti. Tämä tarina auttaa ihmisiä ymmärtämään läheisiä ja heidän kokemuksiaan, omaa historiaamme ja arvostamaan itsenäisyyttämme. Tästä on tärkeää myös jälkeemme tulevia muistuttaa.
Luin kirjan muutamassa pätkässä, välillä yöllä kun uni ei tullut, välillä illalla, välillä päivällä.